Maxim lassitudine

Otsikko kirjoitettu hyvin huonolla latinalla. Ja kuvastaa erityisen hyvin mennyttä viikkoa. Ei sillä, etteikö olisi ollut mukavaa.

Maanantaina herätettiin julkeasti kesäloman viimeisenä päivänä kymmeneltä aamulla, jotta mutsi sai ajettua varhaisteininsä Ideaparkiin ostamaan uutta koulureppua. Alkuperäisesti valkoista, seiskalla käytettyä reppua ei kuulemma voinut ottaa. Sinisellä ruuturepulla taas näytin innokkaalta ykkösluokkalaiselta, tai näin oon kuullut luotettavalta lähteeltä. Joten ei siinä kuulemma näyttänyt olevan muuta mahdollisuutta kuin se Ideapark. Protestien vähäisyydestä ei kyllä johtunut!

 Mutta kiva laukkuhan sieltä tarttui mukaan. Ei niinkään koulureppu eikä -laukku, vaan Puman treenikassi. Mutta mä olen tyytyväinen joten screw you guys, en aio vaihtaa näön vuoksi.

Tiistaina 13.08. oli se pelätty ja odotettu kasiluokan ensimmäinen päivä. Valehtelisin jos väittäisin, että pukeuduin tavanomaisen tyylini- ja/tai säänmukaisesti. Skottiruutuinen minihame ihonväristen sukkahousujen sekä ihan-liian-avonaisen vaimonhakkaajapaidan (ei, mulla ei ole vaimoketta!) kera.

   Kouluun meno oli jokseenkin tuskallista, sillä kukaan ei muistanut kertoa pikkusampalle, että sen hameen päällä pitää pyöräillessä istua, ettei se liehu ja paljasta mahdollisesti alushousuja.

Muuten päivä meni ihan hienosti, ei hysteria- eikä ahdistuskohtauksia. Siitä ruokailun jälkeisestä puhelusta ei puhuta I'm still ashamed. Pikkuisen satoi takaisinpäin matkalla, mutta siitä selvittiin!

Keskivikko oli jännä. Ensimmäinen kunnon koulupäivä, niin ettei ainoastaan hilluttu luokanvalvojan kanssa. Ja heti bilsan tunnillahan siltä opettajalta tuli tavanomainen "Ohhoh, oottepas te kaikki kasvanut kesän aikana. :33" -kommentti. Huomautin tietysti, että multa jäi se kasvu jonnekkin kiven väliin.

   Mut je. Englantia oli ja siten suosikkiopettajaa, jee. Piti tehdä ajatuskartta mihin pyrkii kasiluokan aikana. Sitä sit tuijottelin ja kauhistelin sitä, kuinka paljon mun oikeastaan olikaan tarkoitus tsempata. Jokaiseen aineeseen olin tunnin lopulta merkinnyt vähintään kaksi asiaa, joissa aioin parantaa. I'm scared.

Historian tunnilla sosiaalisoin vihdoin kaverijätkieni kanssa. Aksu istu mun takana, ja Tomi sen vieressä. Melissa mun edessä olevassa penkissä. Kohta tämä tapahtui:

*Tomi heittää mua aakkoskarkilla*

minä: AU! Aijaa... o:

*Tomi heittää Melissaa aakkoskarkilla*
Melissa: AU! >:| *kääntyy meihin päin hieroen kättään*

Historian maikka: SUVI!

minä: Mmmitäh? D:

Jossain vaiheessa sitten mut siirrettiin etupenkkiin. Ihan täysin syyttömänä, imo. Ja sitten Arto otti mut kuminpalasten kohteeksi. Ily♥. Tähtäsi ihan kunnolla, koska moni meni paidan kauluksesta sisään. Taitaa kertoa jotain siitä kaula-aukon avonaisuudesta, kun selänkin puolelta pystyi tähtäämään paidan sisään. :| (ne muuten liikkui tosi mukavan tuntuisesti siellä selässä♥ not)

Torstaina vaihdoin suosiolla sen hameen pois ja vaihdoin beigeihin khakihousuihin. Se ei kyllä ollut riittämiin liikunnan opettajalle. Mutkun olin varautunu sisäliikuntaan capreilla fuck you all. ; _ ; Torstain kohokohta oli kyllä ilmaisutaidon tunnit. Havaitsinpas, että kappas, se kuudennen luokan toivoton tyttöihastukseni on samassa valinnaisessa! How nice is that. En pystynyt keskittyyn mihinkään muuhun kuin siihen. But she was so pretty. ;_; And I was so weak.

Ja je, tänään, perjantaina, oli vaan hieno päivä. Paitsi se ruotsin nykyinen epäpätevä opettaja. Ja se, että kemiasta olikin tullut joku randomtehtävä niiden lisäksi mitkä mä merkkailin. Eikä Arton provosointi äikän tunnilla ollut kivaisaa, koska feministi!minä.

Suunnittelin, että kun mein pitää kerran valinnais!kuviksessa tehdä uusi kansio, piirtäisin siihen jotain kaikista rakkaimmista fandomeistani. Tällä hetkellä HP, Divergent ja DW on edustettuna. c:

PS. Jamie julkaisi tässä lähipäivinä "Waiting":n kirkkaan version. Sellasen joka ei oo äänitetty fanien kameralla toisten fanien kiljuessa päälle. Ja löysin sen tänään. Me so happy. :33♥

     -SH

Samppa palailee bloginsa pariin

Dun dun.

Okei eli vissiinkin yli puol vuotta siitä, ko viimeksi kirjotin mitään. >:l Miten tässä näin kävi..

Mut jees, Samppa on selkä ja voi ihan hyvin, tai ainakin näin luulisin! Se todistus olis toki voinut olla parempikin, mut niin. Kyllä mä selviän sen kanssa hengissä. Tsemppaan sit kasilla. (yaaaaay)

Ulkona on silleen ihan hieno sää, mut ei huvita mennä sinne, koska systeri ei koskaan anna ottaa konetta ulos. Ja sit en voi stalkata Jamie Campbell Boweria. Surullista.

 Jamie Campbell Bower > everything

Vissiin alan jossain vaiheessa katsoon sitä Camelotia huomenna ko systeri lähtee leirille ehehe, ihan vaan koska Jamie. Sinänsä jännä, ko katon Merliniäkin niin tulee aika vahvasti riiteleen keskenään noi sarjat. Ehh. No mut ehkä se ei haittaa.

Jees. One Direction -fandomissa on taas meneillään jotain enemmän tai vähemmän jännää, josta en oo kunnolla perillä. Välillä sellanen fiilis, et vois vaan painaa unlike jokaisesta "One Direction" sivusta josta tykkään fabossa, jättää lukematta ne artikkelit pojista, poistua niistä kaikista ryhmistä. Mut sit toisaalta ei. Ei sillä et se fandom olis ihan übertärkee tai mitään, nope, mut tykkään niistä silti ja niih. Larry. c:

Ja eilen oli synttärit. Neljätoista vuotta. Kolme vuotta sit mun olis pitänyt saada kirje Tylikseen, mut en sit saanutkaan. Tiedän syyn niin luulis et se sattuis vähemmän, mut se ei oikeestaan toimi niin. Mut niin. Harry oli neljätoista Liekehtivässä Pikarissa, joka on mun suosikki Potter-kirja. Et ehkä jos luen sen ja fiilistelen vähän niin ei oo niin suruinen olo.

Tiiättekö se on oikeestaan jännittävää miten se ajatusmaailma muokkaantuu. Kymmenvuotiaana en silleen huomioinut sitä ikääntymistä. Ykstoistavuotiaana mulla oli niin kiire päästä vanhemmaksi, etten ees tajunnut mikä ikävuosi oli menossa. Kaksoistavuotiaana oli vaan niin älyttömän siistiä täyttää kolmetoista, koska sen ikänen yksi niistä rakkaimmista ystävistä oli kun mä tutustuin siihen.

Ja nyt, kun oli alle viikko siihen, että täyttäsin neljätoista, mulla oli ainoastaan kamala fiilis. Ei mitään "jee vanhenin taas vuoden" tai mitään. Mä olin vaan niin järkyttynyt. En mä haluaisi vanhentua niin nopeesti. Ja vaikka mä en edes ole vanha, silti se vaivaa mua. Ne kaikki hetket vaan menee ohi, enkä mä enää muista.

Se lifestyle-blogien idea kai on. Että ikuistetaan niitä hetkiä. Sit vuoden tai parin päästä voi lukea niitä, hymyillä, ja ne tosi unohtuneet muistikuvat virkoo pikkuisen. Vähän niin ko Warm Bodies:ssa kun zombit söi ihmisten aivoja, ja ne näki niiden muistoja ja ajatuksia. Vähän sillä tavalla. Paitsi ei niin paljon väkivaltaa. Eikä niin ällöttävää. Parempaa.

 Ja sen takia mä kai palasin tän blogin luo.

Lol vielä pari kuvaa Jamiesta tähän niin pääsette jatkaan mitä olitte tekemässä.

Srsly

look at that little shit.

En ole ehkä kykenevä.

Ps. Se sattuu, kun on papin tytär uskovaisessa perheessä, eikä isä ole ollut edes puolessakaan niistä synttäreistä, mitä mulla on ollut, läsnä. Se on aina leirillä. Soittaa. Tänä vuonna en ees suostunut puhumaan sen kanssa kun sattui niin paljon. Yhtenä päivänä vuodessa niillä on kaksi tytärtä, ei ainoastaan sitä, joka käy kaikissa seurakunnan aktiviteeteissa, vaan myös se toinen. Se sattuu olla 'se toinen', josta ei koskaan puhuta, niin ko mä olisin viallinen. Ja kyllähän mä tiedän miten mä olen viallinen.

Mutta ehkä eniten sattuu se, kun sisko soittaa kristillistä musiikkia, jonka sanoma on "it get's better", etkä sä pysty kuin vain ahdistumaan niistä sanoista.

Jeesus eikä Jumala ei auttanut mua millään tasolla sillon, kun mä olin itsetuhoinen. Se olin mä itse.

- SH

Pöö. c:

Uskokaa pois jos te tulisitte mun läpi ja sanoisitte pöö kuinka ystävällisellä äänensävyllä ikinä, pelästyisin silti. Amen.

Niiiiin. Immeiset, päätin taas, että alan olemaan parempi oppilas. Ja pitämään huolta fyysisestäkin puolesta. (wut) Koska, minehän en mitään liikuntaa harrasta (hitto hankkikaa huispauskenttä tänne ! ;_;), joten ajattelin sitten alkaa kävelemään vähintään kolme tuntia viikossa. Jeeeeeeeeee kuinka radikaaleja muutoksia ooh. Mutta joo. Onhan sekin alku? ; _ ;
 Mä myös tein eilen ekaa kertaa tänä vuonna matikanläksyt. Ajattelin yrittää tsempata nyt vähän kaikissa suhteissa. Koska jos aion sen yli ysin KA:n vetästä niin pitäis pikkuhiljaa tehdä jotain sen eteen, eiks je?

Silleen sain inspiraatiota tähän Finin sellasesta 'tsemppiprojektista'. En siihen mitenkään aio virallisemmin osallistua, mutta oli kiva saada jonkinmoinen idea tähän. Tidii.
   Kelasin myös, että tarvin jonkin tavoitteen saada se KA yli ysiin. Ja ulkomaailma mua nyt on aina kiehtonut. Jos mun KA on yli ysin, niin voin päästä vaihto-oppilaaksi? Se olis siisteintä ikinä ja silleen.

Min' oon myös suunnitellut hiuksieni tulevaisuuden!
Seuraavan kerran kun meen kampaajalle, leikkaan ne taas ihan lyhyeksi - viimestä kertaa vähään aikaan! Koska tiettekö, keväällä/kesällä kun aurinko polttaa miun hiukset niistä tulee ihan vaaleat? Ei tarvi blondata, hehee.

Niin. Suunnitelman mukaan niistä tulis tämän näköset. Ja joo se on Valentine Parade's End sarjasta. Rakastuin sen hiuksiin, ja se on hahmona ihan superi. Feminismi ftw!♥ Nyt sitten sovinistit pois blogisivuiltani saatana. >:||


Sitten annankin niiden taas kasvaa. Ysillä voin ysipäivässä cossata Hermionea, kun on hiukset tarpeeksi kasvanut. c: Yaay.

Ja sitten, ellen mä muuta mieltäni, joka toki on mahdollista, abipäivänä voisin cossata Sylvia Tietjensiä? Lol moi tykästyin tohon Parade's Endiin ehkä vähän liikaa. Aloin katsoon sitä koska Benedict♥, ja sitten se olikin historiallinen juttu ja lumouduin. Että jee jee. Siinä oli vieläpä vahvoja naispersoonia, joita ei kovin usein ole historiallisissa jutuissa ja silleen. Joten rakastuin niihin molempiin. Lol ne kiistelee samasta miehestä ja oon rakastunut molempiin. Älkää pakottako valitsemaan puolta, koska molemmat suhteet olis niin pirun kiinnostavia. Yyy.
Okei ehkä ei enää Parade's Endistä selityksiä hehe? Joo.


Joten lol. Mulla on suunnitelma kouluun, hiuksiin ja fyysiseen kuntoon. Ihan kiva. Sitten voin ohjata sen taitelijasieluni kirjottamiseen ja kuvikseen? Sillä joo. Menin tavallaan pyytämään kymppiä kuviksesta, vaikka tuskin otan sitä valinnaiseksi. Koska tahdon nähdä kaikki valinnaismahikset, ennen ko teen mitään suunnitelmia. Enkun tai äikän syventävä olis rakkaus.

Taas on vaihteesta alkanut ahdistaa sen koulun kanssa. Mä en tiedä, mitä mä tahdon tehdä sitten isompana. Ei miun pitäisi sitä varmaan vielä tietääkään. Mutta jos mä olen tässä samassa tilanteessa kahden vuoden päästä? Mä en halua sitä silleen.
Opettajan ura on aina kiehtonut, mutta mä tahtoisin tehdä elämässäni jotain merkittävää. Mä haluan saada sanoa quoten, joka kiertää internetin ihmemaata ja saa immeiset vähemmän itsetuhoisiksi. Ja silleen. En mä tiedä.


Mitä oon tullut tulokseen, niin on vaan parempi kaikille, että mä päästän irti siitä Eemilpojusta. Jees. Se säätää jotain Pinjaattan kanssa, ja jos mun pitää valita mustasukkasuus vaiko Pinjan ystävyys, niin voi herranjestas, valinta onkin aika vitun vaikea. Joten Eemilpoju lentää pihalle miun kuvioista.
Me kaikki tiedetään etten mä pysty pitämään tätä kasassa, mutta unohdetaan se hetkeksi.
Sitten on tämä ihan viken pelottava tyypi mein luokalta. Arto. Hehee. Vittu se muistaa sen lempinimen, jolla tahdoin vuoden alussa immeisten alkavan mua puhuttelemaan. Kukaan ei oppinut siihen, ja luovutin sen kanssa. Nyttemmin oon ilonen että luovutin, koska noh, sillä nimellä nyt ei ollut mitkään maanmahtavimman positiiviset juuret. Ja aloin arvostamaan omaa nimeäni. Jee jee. MUTTA. Siis Arto nyt sen muistaa. Let's kill everybody ja sillee. Eiku ei..
   Ja tänään Olento (lukekaaeemilpoju) tuli kysymään Melissalta, että mikä sen oikea nimi on. Siis... mitä? Ja sitten se meni Arton luo just sen näkösenä, että sitä olis kusetettu pahemmankin kerran. Vittuako se jätkä säätää? Sitten Arska oli miulle jossain vaiheessa silleen "Hei Sammyyyyy mikä sun oikea nimi on?:333". Eemilpoju pörräs siinä silleen "Onko sun oikea nimi Samantha? >:oooo".
Min' olin sillee "..........8D wat...." ja vedin niin kovat facepalmit pään sisäisesti. Oikeasti et sä voi olla niin tyhmänpuoleinen, Eemilpoju. Et vaan voi. The end.

Ja nyt mä meen nukkumaan. Heihei te mursut.♥

-SH