Respect Yourself; You're made of Magic

tiistai 28. elokuuta 2012

I made a huge mistake, or a change to better ...And then the happy-happy-wohoo life goes on

//I know. These are just excuses about why what I did would be deserved. And anyone of you can hate me as much as you want. I am selfish.Sometimes I have to be.
_

Minulla oli tänäänkin awesome päivä koulussa. Rose oli kipeänä, ja myöhästyin viitisen minuuttia äidinkielentunnilta, joka on yksi suosikkiaineistani, mutta silti. Ruokailussa Jonna vitsaili, että auttaa Iidaa syömään, ja lopuksi Iida yritti komentaa häntä syöttämään itseään. Se ei tosin onnistunut, koska Jonna kaatoi vahingossa haarukallisen Iidan päälle, ja haettuaan paperia pakeni paikalta.
   Ruoka-välitunnilla, joka on pakollinen ulkovälitunti meidän koulussamme, Jonna, joka istui surkuudekseen Iidan vieressä, yritti nojata Karoon kokoajan niin ettei Iida tekisi hänelle mitään pahaa. Tämä taas johti siihen, että Karo, joka istui kulmalla, tipahti penkiltä.

Kemian kaksoistunneilla luokanvalvojamme yritti käsitellä kanssamme homogeenisiä seoksia, ja heterogeenisiä seoksia. Siitä tuli tuskin mitään, sillä luokan pojat nauroivat kokoajan, ja minä, surkea pokanpitäjä kun olen, nauroin mukana. Ei siinä edes ollut mitään hauskaa. Ainakaan kovin hauskaa.
 Don't misunderstand me, It is totally okay to be homosexual.
Mutta juu, te ette olleet sillä tunnilla, te ette tienneet millaista se oli, kun yksi Lari päästä kiljahduksen ja naurahduksen välimuodon aina kun opettaja sanoi 'homo' tai 'hetero'. Varmaan parhaat kemiantunnit ikinä.

Ja Lari on tosi söpö. Ei ehkä fyysisesti, mutta kun se on sellainen avuton huutelija joka ei ymmärrä matikasta tai kemiasta mitään.

Joustolla kävelimme Iidan kanssa Halppikselle päin, mutta käännyimme takaisin hieman puolenvälin jälkeen. Ei meillä ollut mitään aikomusta käydä siellä, tulimme vain Tomia vastaan, sillä Iida sanoi ettei hänen tarvi ostaa mitään kun hän saa Tomilta. Eikä minulla ollut mitään tarvetta saada karkkia, jynssäsin ksylitolipurkkaa nörttinä. Olen löytänyt ne taas, jee.
  Sitten kävelimme takaisin koululle, Tomi otti meidät kiinni pyörällä, ja kysyi minkä takia me kävelimme sinnepäin ja käännyimme sitten. Hajosin totaalisesti kun Iida kertoi meidän tulleen vain sitä vastaan.

Loppujouston istuimme yhdessä isossa pöydässä, Iida, Lari, Vili, Karo, Tomi ja minä. Kaikki kinusivat Tomilta karkkia, paitsi minä, joka kirjoittelin jotain Sherlock/John:ia ihan kikseissä. Iida yritti kurkkia olkani takaa, ja annoin sen pikku kirjasen hänelle suosiolla.
Ootko sä keksinyt tän kaiken ite?
Aloin selittää jotain kuinka hahmot tietysti olivat Sir Arthur Conan Doylen, mutta että kyllä, tekstin olin tuottanut aivan itse.
Susta voisi tulla kirjailija.
 Pienet asiat voi tehdä hyvästä päivästä vieläkin paremman < 3

~Under the light tonight, you turned around, and you stole my heart~

The only difference while you look at my other crushes, is this:

 This time I'm not going to wait you to take mine.
 I'm just waiting you to return the Heart you stole.
 'Cause you won't be the girl of my dreams.
 'Cause you don't want to be her.
 I know that, and that's okay.

Ehkä minusta voisikin tulla joskus lyriikoiden kirjoittaja.

2 kommenttia:

  1. Hei ihana tää sun pieni blogisi ♥
    (mullejohnlockiajookojookojooko:3?)

    VastaaPoista
  2. Kylläh, ei kukaan muu ole niin tyhmä ja lapsellinen että maalaa tekstinsä kirkkailla väreillä?
    Katsoos nyt tuleeko siitä mitään, en saanut kuin pikkuisen aloitettua sitä. Mutta kyllä saat jos joskus viimeistelen sen.

    VastaaPoista